Siedätyshoitoa vaiko homeopatiaa?

Eletään taas sitä aikaa vuodesta, jolloin siitepölyallergikot saavat
oireita. Joidenkin allergikkojen elämä on niin oireitten hallitsemaa, että he joutuvat lähtemään pahimmaksi ajaksi jopa ulkomaille. Kukapa nyt nauttisi sisällä istumisesta silmät kutisevina ja umpeen muurautuneina, nenä tukossa tai voimakkaasti vuotaen jopa viikkoja, kun olisi ihanaa nauttia kevään puhkeamisesta ja auringosta pitkän kylmän talven jälkeen!

Kun yhä useampi ihminen kärsii erilaisista yliherkkyyksistä mitä tavallisimpien, täysin viattomien aineitten suhteen, on lääketieteellä melkoinen haaste vastattavanaan.

Viime vuosina erilaisten allergioitten siedätyshoidot ovat olleet se keino, jolla ongelmaa on lähdetty ratkomaan. Niiden käyttö on lisääntynyt ja niistä on varmasti löytynyt tarvittavaa apua: esim. jopa 80 - 90 % muna- ja maitoallergikoista on siedätyksen avulla parantunut. Ja hyvä niin!

Mitä siedätyshoito sitten on?

Sananmukaisesti kyse on kehon sietokyvyn vahvistamisesta allergiaa aiheuttavien aineitten suhteen.
Siedätyshoitoa kuvataan täsmähoitona, jossa allergeeni-liuosta ruiskutetaan  ihon alle tai nautitaan tabletteina tietyn ohjelman mukaisesti, ts. samalla aineella parannetaan, mikä oireet on aiheuttanutkin.

Kyse on tietynlaisesta homeopatiasta: "samankaltainen parantaa samankaltaisen". Jos halutaan halkoa hiuksia, ehkäpä ”siedätyshoito” olisi homeopaattisessa terminologiassa itse asiassa ”isopaattista hoitoa”. Suurena erona siedätyksen ja homeopaattisen hoidon välillä on kuitenkin hoidon antamistapa, annetun lääkeaineen määrä ja hinta. Esimerkiksi 26.3.12 HS:n artikkelissa eräs koira-allergiasta parantunut henkilö ei edes uskaltanut ajatella, mitä hänen hoitonsa oli tullut maksamaan.

Homeopaattisessa hoidossa täsmälääkettä otetaan pieniä annoksia suun kautta. Ja lääke valitaan aina yksilökohtaisesti vastaamaan potilaassa ilmeneviä oireita. Mitään vierasta ainetta ei ruiskuteta suoraan verenkiertoon. Ja mikä parasta,  homeopaattisten lääkkeitten (Huom! ne on määritelty virallisesti lääkkeiksi) hinnat eivät ole päätä huimaavia.

Paraneminen?

Seikka, joka atopioista ja allergioista kärsivien potilaiden allopaattisessa hoidossa jää tavallisesti huomiotta on se, että vaikka akuutit oireet katoavatkin esim. kortisoni-pohjaisten lääkkeitten avulla, itse vaivan syy ei useimmiten ole kuitenkaan parantunut. Jos potilas olisi parantunut, ei hänelle ilmestyisi esim. siitepölyallergia-oireita joka vuosi uudelleen! Siedätyshoidolla paranemista sen sijaan tapahtuu.

Siitepölyallergioitten homeopaattisella hoidolla on saatu aikaan hyviä tuloksia: monet ovat päässeet kokonaan eroon oireistaan parin, kolmen vuoden hoidon jälkeen. He ovat parantuneet, ts. siitepölyallergia ei palaa takaisin yhtä varmasti kuin jokavuotinen oma syntymäpäivä.

Tapanani on sanoa, ettei homeopatiassa ole ”kuninkaan tietä terveyteen”, eikä oireettomuus palaudu kuin taikasauvaa heilauttamalla. Varsinkin, jos potilas on pitkään saanut kortisonipitoisia lääkkeitä, voivat homeopaattisten lääkkeiden esiin takaisin nostattamat, vanhat oireet olla joskus tosi kiusallisia. Kortisoni-hoidot ovat pitäneet ”oireet kurissa” ja homeopaattisen ajattelutavan mukaan työntäneet ne syvemmälle organismiin. Jos homeopaatti tekee potilaansa vaivoista kronologisen aikataulun joka kertoo, missä järjestyksessä eri oireet oikein puhkesivat, saattaa taustalta paljastua esim. että  lapsella on jo vauvana ollut atooppinen iho. Allopaattisen hoidon seurauksena ihovaivat ovat hellittäneet, mutta tilalle on voinut puhjeta astma. Astmahoidot kortisonipohjaisine lääkityksineen ovat puolestaan saattaneet syventää oireet suolistovaivoiksi jne.

Kun potilas sitten aloittaa homeopaattisen hoidon ja paranemisprosessin, palaavat vanhat oireet takaisin päinvastaisessa järjestyksessä kuin missä ne ilmestyivät. Kun suolisto-oireet paranevat,  astma ilmestyy takaisin. Kun astma on parantunut, atooppiset iho-oireet ilmestyvät kirjaimellisesti takaisin pintaan. Ja tavallisesti tässä vaiheessa on saavuttu vaivan lähtöpisteeseen. Ja kun iho on parannettu, on potilaskin parannettu - palautettu takaisin tasapainoon. 

En vähättele ihmisten vaivojen vakavuutta, enkä sitä, millä jonkun olotila saadaan helpottumaan. Homeopaattina olen kuitenkin saanut asiakkaitteni oireita pitkään seuranneena havaita esim. ylläkuvatun prosessin hyvin tavanomaiseksi. Ja juuri siksi tapanani on sanoa, ettei paranemisprosessi ole välttämättä helppoa.

Olipa valittu hoito sitten homeopatiaa tai siedätystä, kyse on kuitenkin pohjimmiltaan samankaltaisuusperiaatteen hyödyntämisestä.

Eräs oppilaani kirjoitti Helsingin Sanomien yleisönosastoon muutama vuosi sitten homeopatiasta ja kysyi aivan syystä, ”mitä pelättävää paranemisessa on”. Todellakin! Tapahtuipa parantuminen siedätyshoidolla tai homeopaattisesti, tärkeintä lienee, että kärsivän ihmisen terveys saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti, hellävaraisesti ja pysyvästi, kutsuttiinpa hoitoa sitten siedätykseksi tai homeopatiaksi.

Olet täällä